Ollessani tänä keväänä öljyvärimaalauskurssilla löysin taidekirjasta kuvan maalauksesta Väinämöisen soitto. Näin jälkikäteen jäin miettimään, mitä kaikkea Väinämöinen meille suomalaisille merkitsee, mikä on se eheys ja voima, josta edelleen saamme kulttuurivaikutteita. Ollessani muutama vuosi sitten Suonenjoella mansikoita poimimassa soutelin vapaa-aikanani itsekseni läheisellä lammella, kun vähän tauotessani tuuli tar´ttui liikkuvaan veneseen ja antoi sille vauhtia - fiilis oli kuin Väinämöisen ajan sanan voimalla kulkevalla veneellä. Näin jälkikäteen jäin miettimään, mitä sanan voimalla kulkeminen on mahtanut olla. Kun teen jotain suurta, mietin koko eliökunnan kohtaloa ja haen ratkaisua johonkin suureen ihmisiä ja eläimiä koskevaan kysymykseen, on vaikutusalueeni potentiaalisesti valtava, kuulun yhteen rintamaan elollisten kaikkien tervehenkisten yksilöiden kanssa, mitä keksin voi joku lintu ottaa tehtäväkseen. Sellainen oli Väinämöisen ajan eheys, sen ajan väen tekojen voima, niiden yhteenpunoutuneisuus koko elollisen ympäristön kanssa, yhteisellä asialla elintärkeissä kysymyksissä, yhteisen eheän elämän kudelman toisistaan rippuvaisina osina, hengessä vahvoina, ystävyydessä uskollisina, niin kuin luonto vielä nyt on, symbioosi, niin kuin niitty pölyttävine hyönteisineen, niin kuin eheä sosiaalinen kontakti ohitse pyrähtävään hyönteiseen, niin eheä, että se on kesä meille, kesän ydin, olemisen ydin, kuin rikkumaton metsälampi lintuineen, läpinäkyväsiipisine vesiperhosineen, oksineen veden yllä, liike johonkin kaupungissa tavoittamattomaksi jäävään ehyteen, jotakin mikä tuo kesän likelle ja saa sydämemme kaipaamaan tervettä ikiaikaista elämäntapaa, tekee meidät tunteviksi niin, että näemme omalla sydämellämme, miten kuuluisi elää, vilaus paratiisista, täydestä terveydestä, ihanteellisesta elämäntavasta ja parhaasta ymmärryksestä, jossa ymmärrys ja tunteet puhuvat samaa kieltä, vilaus siitä pikkuhöntiäisten lennossa veden yllä. Joskus aikanaan elimme niin, Väinämöisen aikana. Versiperhoset elävät yhä niin ja niiden myötä se tie on meillekin yhä avoinna: askel askeleelta terveempään, eheämpääm, yhteenkuuluvampaan, paremmalla ymmärryksellä varustettuun, rikkaammin hahmottavaan, elämänviisaampaa - johonkin, missä syvällisellä ajatuksella on se rooli, mikä Väinämöisen ajan sanoilla=teoilla tuossa eheämmässä elämäntavassa, missä jokaisella asialla on oma paikkansa elollisen kokonaisuudessa ja kokonaisuus pelaa yhteen kuin rasvattu. Sikäli kuin syvällisimmät vastuuta kantavat ajatuksemme elämänviisauttaan tähän yhä yltävät, voimme tietää, että tie takaisin tuohon oikeaan eheään tapaan elää yhteydessä eläimiin ja muuhun luontoon on yhä vieläkin meille avoinna - ja ehkä tulee aina olemaan! Syvällä sisimmässämme olemme yhtä muun elollisen kanssa. Missä selviytyminen edellyttää järkeä, taitoaja reaktiivisuutta, siinä tuo ikivanha eheä elämäntapa on yhä paras: kovassa eloonjäämiskilpailullisessa maailmassa on tie aikojen alun onnelaan meille yhä avoinna!
http://hubpages.com/hub/Future-Paradise
http://www.youtube.com/watch?v=ppcGZEJxwHA
