Hämähäkeistä (eivät oikeastaan ole hyönteisiä)

Hämähäkit ovat kahdeksanjalkaisia ja eivät siksi kuulu hyönteisiin, jotka ovat aina kai kuusijalkaisia paitsi tuhatjalkainen ja madot yms.
Hämähäkit syövät hyönteisiä, pyydystävät niitä joko verkolla tai juosten. Mutta hämähäkki ei ole tiikerimäisesti vaanimassa kulkijaa missä tämä sitten laiduntaakaan, vaan hämähäkki valitsee tietyt paikat, joissa se on ja ei häiritse muualla. Hämähäkki valitsee pyydystyspaikoikseen sellaiset elämänkielteiset paikat, esim. rakennetun loukot, joihin hyönteisten ei pitäisi mennä, koska niillä on aivan liian huono elämä siellä.
Käsittääkseni hämähäkki on fiksu ja juonii objekttiivisen kokonaiskuvallisen ihmisen tapaan, että nämä tekijät johtavat tuohon ja nuo tuohon toiseen, valitsenpa nämä vaalittavikseni, koska ne tuovat paremman maailman. Esim. hämähäkinverkko voi näkyä tervehenkisen toimeliaalle, mutta liian tokkuraiselle tai liian kulmikkaasti liikkuvalle ei. Verkon ei ole tarkoitus olla sumppu, johon kaikki kalat uivat, vaan se on jossakin vähän sivussa reitiltä, joka olisi hyönteisille luontainen.
No jaa, tällainen vaikutelma vain minulla on, kun olen 8.8. syntynyt ja lapsena minulle hämähäkkejä suositeltiin.

Hyönteisten näkövinkkelistä

Hyönteisharrastus on minulle aika uusi. Muutaman vuoden olen yrittänyt
olla ystävällinen hyönteisille ja oppia kommunikoimaan niiden kanssa
samaan tapaan kuin koirieni ja pikkulintujen. Niin kovin paljon en ole
oppinut, mutta on syntynyt kasa vahvoja vaikutelmia, mielikuvia, jotka
tuntuvat viittaavan hyönteisten aivan erilaiseen maailmaan kuin
ihmisten.
Radiosta kuulin joskus kappaleen, jonka sanat menivät jotenkin niin,
että "Kukkiva maa, täynnä tuoksua, hunajaa..." (olikohan
uskonnollinen laulu? https://www.youtube.com/watch?v=5I1JXYbe_IU),
ja jotenkin mieleeni
tuli, että se on ampiaisten ja mehiläisten elämien maailma se: upeita
ihmetöitä: luoda maa täynnä kukkia pölyttämällä.
Mitä olen hyönteisten elämää syksyllä seurannut, nille tuntuu tulevan
ilmojen kylmetessä jokin ihmisten vilustumisen tapainen, johon
kuolevat, koska eivät pääse lämpimään parantelemaan itseään. Kerran,
kun istuin viileänä kesäiltana parvekkeella liian pitkään, en
meinannutkaan päästä liikkeelle, kun keho oli viilennyt ja mennyt
kankeaksi. Voiko olla, että hyönteisellä on jokin samantapainen
reaktio kylmään kuin ihmisillä, mutta että se osaa koko taidon, osaa
talvehtia sen avulla? Jähmettyy paikoilleen korren sisään talviajaksi.
Mitä olen oppinut virvoittamisesta ja rukoilemisesta, kertoo, että
kaunis valoisa elävöittävä positiivisia tulevaisuudennäkymiä lupaava
virvoittaa ja parantaa, niin kuin rukous ja keväinen linnunlaulu.
Toisaalta sanotaan, että joidenkin uskonnollisten merkkihenkilöiden
kehot eivät mätäne vaan jotkin ovat suorastaan kuin vain
nukkuisivat.Voiko luonnon kauneuden elämänviisaus ja talven kylmyys
tehdä samoin: hyönteinen kenties kuolee, muttei rähjäisesti lyttyyn
mennen vaan jotenkin viisaasti eheänä pysytellen, suojaisaan paikkaan,
vähän kuin nukkuisi, ja keväällä paranevat olosuhteet, linnunlaulu ja
toivo keväästä ja pitkästä vehreästä auringon ja poikasten täyttämästä
kesästä herättää sen henkiin, virvoittaa uuteen elämään, uuteen
kevääseen. Ovathan monet kielikuvat tällaisia, ehkä se on vanhan kansa
viisautta.
Hyvää kevättä!